ETUSIVU HYÖDYLLISTÄ ETUUKSIA VUONNA 2016

Veteraanien etuuksia vuonna 2017

Suomen sotien 1939 – 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osin niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945 – 1952 miinanraivaajat. Seuraavassa kerrotaan perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.
Erityisetuuksia rintamaveteraaneille myönnetään myös kuntien ja seurakuntien varoin. Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.
Vuoden 2016 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 18 905. Sotainvalidit, joiden haitta-aste on 10 % tai enemmän eivät voi saada kuntoutusta ja palveluja Rintamaveteraanien kuntoutus- ja palvelumäärärahan kautta. Heitä oli vuoden alussa noin 3 170 henkilöä.

Rintamalisä

Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus. Rintamalisää maksetaan myös ulkomaille.
Rintamalisä on 49,56e/kk euroa kuukaudessa. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta tulona huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä (Asiakasmaksulaki 29 §, 24.4.2003/328).

Ylimääräinen rintamalisä

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25 – 45 prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 102,47 e/kk. Jos veteraanilla ei ole lainkaan muita eläketuloja, hän saa kansaneläkettä 634,30 euroa/kk ja ylimääräistä rintamalisää 239,32 euroa/kk (yksin asuvat eläkeläiset). Jos eläketulot ovat vuodessa 13 000 – 15 732 euroa, kansaneläke on (eläketuloista riippuen)  6,76 – 120,59 euroa/kk ja ylimääräinen rintamalisä 6,35 euroa/kk (yksin asuvat eläkeläiset).Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä.
• yksin asuvalle 239,32 e/kk
• parisuhteessa olevalle 207,07 e/kk
Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2016 alussa 10 298 veteraania.

Veteraanilisä

Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin, kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta.
Veteraanilisän määrä on 105,13 e/k. Se on verotonta, eikä pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.
Veteraanilisän saajia oli vuoden 2015 lopussa 4 412 veteraania.

Sotaveteraaniliiton ja sotaveteraanipiirien kautta haettavat avustukset

Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voi hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton tai sotaveteraanipiirien kautta. Tuloraja on noin 1 200 euroa/kk. Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 200 – 700 euroa riippuen aiheutuneista kustannuksista. Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Sotavahinkosäätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta. Hakemuksia saa piireistä, yhdistyksistä tai internet-sivuiltamme täältä, josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Hakemukseen on merkittävä selkeästi hakijan tiedot sekä tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa.

Kuntoutus

Suomessa asuva veteraani hakee kuntoutukseen asuinkuntansa terveyskeskuksen tai -viraston kautta. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Todistusta ei tarvita, jos hakija on pysyvässä hoitosuhteessa terveyskeskukseen. Hakemuksen voi tehdä veteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen. Kuntoutukseen on oikeus myös veteraanilla, joka asuu palvelu-, hoito- tai hoivakodissa. Päätös pitkäaikaishoidosta ei poista oikeutta kuntoutukseen.
Kunnan terveyslautakunta tai sen määräämä viranomainen valitsee kunnan saaman määrärahan rajoissa kuntoutukseen pääsevät henkilöt. Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena tai avokuntoutuksena, jota ovat päivä- ja koti- sekä tuettu kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio- tai muun terapian hoitosarjat. Jalkahoitoa voidaan antaa pelkkänä avokuntoutuksena.
Laitoskuntoutusjakson pituus voi olla tarveharkintaan perustuen 10 vuorokaudesta neljään viikkoa. Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10–20 päivää sekä muuta avokuntoutusta 20–30 käyntikertaa kalenterivuodessa rintamaveteraanin kuntoutustarpeesta riippuen.
Avokuntoutusta voidaan toteuttaa toimintakykyluokkaan III kuuluvan veteraanin osalta esimerkiksi siten, että hän saa 2 x 10 hoitokerran sarjan. Vastaavasti toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvan veteraanin avokuntoutus voidaan toteuttaa 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina. Tällöin kuntoutus jakautuu pitkälle aikavälille ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee. Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Aviopuolison kuntoutusoikeus

Aviopuoliso voi olla kuntoutuksessa yhdessä samaan aikaan ja samassa kuntoutuslaitoksessa veteraanin kanssa 10 vuorokautta. Jos veteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä voi aviopuoliso osallistua samanaikaisesti kuntoutukseen 14 vuorokauden ajan. Yhteisen kuntoutustarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden ratkaisee kunnissa veteraanikuntoutusvalinnoista vastaava henkilö. Vuoden 2016 alusta aviopuolisolla on oikeus osallistua veteraanin kanssa päiväkuntoutukseen.
Rintamaveteraanin ja hänen puolisonsa päiväkuntoutusjakson pituus on pääsääntöisesti enintään 10 päivää. Kuntoutusjakson pituus on aina enintään 10 vuorokautta, kun kyseessä on toimintakykyluokan 3 rintamaveteraani.
Niissä tapauksissa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä niin, että rintamaveteraanin toimintakykyluokka on 1 tai 2, voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää (lain 2 § 3 momentti). Puolisolla on silloin oikeus osallistua näihin 20 päivään.
Ulkomailla asuvien veteraanien kuntoutushakemukset käsitellään Valtiokonttorissa.

Matkakustannukset

Rintamaveteraani voi hakea kuntoutuksesta aiheutuneiden matkakustannusten korvausta kotikuntansa Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.
Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:
• kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
• selvitys kuntoutukseen osallistumisesta (Selvitys voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella.)
Lisätietoja saat Kansaneläkelaitoksen toimistoista.
Valtiokonttorin kautta kunnille jaettava kuntoutusmääräraha on 16 940 787,19 euroa vuonna 2016. Määräraha maksetaan kunnille niissä asuvien veteraanien määrän mukaisesti. Kuntoutusmääräraha on 896,05 euroa veteraania kohti.

Rintamaveteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut

Määrärahaa voidaan käyttää sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun antamiseen sen tarpeessa oleville veteraaneille. Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esim. kodinhoidollinen apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivousapu sekä kuljetuspalvelut. Määrärahan käyttöön sovelletaan sosiaalihuoltolain mukaista tarveharkintaa kuitenkin niin, että rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Tavoitteena on tukea monipuolisesti veteraanin kotona selviytymistä.
Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, ei voida antaa tämä määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluja
Valtiokonttorin kautta kunnille jaettava palveluihin tarkoitettu määräraha on 10 miljoonaa euroa. Määräraha maksetaan kunnille niissä asuvien veteraanien määrän mukaisesti. Palvelumääräraha on 528,96 veteraania kohti.

Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Kela korvaa rintamaveteraanien hammashoidosta vahvistetun korvaustaksan määrän. Kelan korvaukset perustuvat aina ns. Kelan taksoihin, jotka eivät siis ole samat kuin hammashoidon kustannukset.
Korvausta ei makseta kustannuksista, jotka ylittävät Kelan vahvistaman taksan mukaisen määrän.
Kelan korvauksia ei saa julkisen terveydenhuollon kustannuksista, esim. terveyskeskuksessa suoritetusta hammashoidosta.
Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä syytä ottaa selko siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.

Lääkealennus

Henkilö, jolla on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus saa kaikissa apteekeissa 10 prosentin alennuksen lääkkeiden hinnoista. Alennusta ei anneta lääkkeistä, jotka ovat sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavia, merkittävistä ja kalliista peruskorvattavista lääkkeistä eikä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun vuotuisen omavastuun ylittävältä osalta. Oikeus alennuksen saamiseen selvitetään esittämällä kuvallinen Kela-kortin, jossa on R-tunnus, sotilaspassin tai muun asiakirjan tunnuksen saamisesta. Lääkealennus on henkilökohtainen eikä sitä saa esimerkiksi perheenjäsenten lääkkeistä.

Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus

Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa tai asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta. Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisedellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2016 on 540 euroa. Avustuksen myöntää hakemuksesta Valtiokonttori. Rintama-avustuksen saajien määrä on noin 80 henkilöä.

Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, (joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta) hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. (Todistuksen hakuaika on päättynyt 31.12.2004).
Partisaani-iskujen uhriksi joutuneiden ja karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden miesten kuntoutusoikeuden hakeminen päättyi 31.12.2006. Henkilöt, joille todistus on myönnetty voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.
Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa.
Kuntoutus rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Vuodelle 2016 on varattu 3,5 miljoonaa euroa. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä on noin 3 800 henkilöä.

Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on kuitenkin poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani tai siihen rinnastettavasta syystä. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.
Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 prosenttia. Veteraanilla, jolla ei ole sotainvaliditeettia, ei hautausavustusta ole.

Kuntien etuudet veteraaneille

Lukuisat kunnat myöntävät rintamaveteraaneille talousarvioon otetuin määrärahoin erityisetuuksia. Kuntakohtaisia etuuksia ovat muun muassa terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankkimiseen. Tietoja näistä etuuksista saa oman kunnan sosiaalitoimesta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä.

Terveydenhuollon maksukatto 1.1.2016 alkaen

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2016-2017 maksukatto on 691 euroa. Asiakas kerää maksuja kalenterivuoden jaksoissa. Uusi jakso alkaa vuosittain aina 1.1. ja päättyy 31.12. Maksukaton piiriin kuuluvat maksut on erikseen määritelty. Käyttäessäsi terveydenhuollonpalveluja varmista, kuuluvatko ne maksukaton piiriin.
Maksukaton täytyttyä
• asiakas saa maksukaton piiriin kuuluvat palvelut pääsääntöisesti maksutta.
• lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 22,80 euron hoitopäivämaksu (2016).
Miten on toimittava, kun maksukatto täyttyy?

Säilytä aina alkuperäiset maksukuitit.
Maksujen seuranta on palvelun käyttäjän vastuulla. Säilyttäkää maksukattoon kuuluvien laskujen kuitit, koska vapaakortin saamiseksi on esitettävä alkuperäiset kuitit suoritetuista hoitomaksuista.
Todistuksen maksukaton täyttymisestä antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto.

Lääkekustannukset

Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 605,17 euroa vuonna 2017. Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa 2,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa vuoden 2016 alusta.

Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan.
Miinuskirja on Suomessa käytössä oleva lääkeostosten merkitsemistä varten tarkoitettu vihkonen, jonka voi ostaa apteekista. Apteekki merkitsee kirjaan tiedot lääkeostoksista (lähinnä ostopäivän ja ostosten loppusumman) siten, että sairausvakuutuslain mukaan korvattavat (Kela-korvaus) ja käsikauppalääkkeet on eritelty. Erillistä apteekin kassakuittia ei tällöin anneta.

Miinuskirja on Suomessa käytössä oleva lääkeostosten merkitsemistä varten tarkoitettu vihkonen, jonka voi ostaa apteekista. Apteekki merkitsee kirjaan tiedot lääkeostoksista (lähinnä ostopäivän ja ostosten loppusumman) siten, että sairausvakuutuslain mukaan korvattavat (Kela-korvaus) ja käsikauppalääkkeet on eritelty. Erillistä apteekin kassakuittia ei tällöin anneta. Miinuskirjan tarkoituksena on helpottaa lääkekustannusten seurantaa, koska lääkeostot ovat yhdessä paikassa ja erillisten apteekkikuittien keräilyä ja säilytystä ei tarvita.

Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry
Vapaudentie 32 A
60100 SEINÄJOKI
puh. (06) 423 3510 / 050 517 6396

ep.sotaveteraanipiiri(ät)netikka.fi

Y-tunnus: 0278851-6

Seuraa meitä Facebookissa:

©2017 Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry - Z-Media